(Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.)EcoRun-kisojen lähtöpaikka sijaitsi kävelykadulla keskellä Jyväskylää. Kuvassa Postin joukkue lähdössä. (Kuva: Vesa Peltola)
2005-02-18
Yhdistyksen perustaminen ja toiminnan tavoitteet
Hallinto
Kilpailutoiminta
Seminaarit ja konferenssit
Kunniajäsenyydet
Tapahtumat/Jäsentapahtumat/Jäsenmatkat
Näyttelytoiminta
Viranomaiskontaktit
Julkaisutoiminta
Kansainvälinen toiminta
Tulevaisuuden haasteet
Sähköajoneuvoyhdistys SAY ry. on kokoonsa nähden kyennyt järjestämään merkittäviä ja näyttäviä tapahtumia yhteistyökumppaneidensa tuella.
Uuden vuosituhannen ja SAY:n toisen vuosikymmenen haasteet ovat nyt paljon erilaiset kuin SAY:n perustamisen hetkellä. Nykyään toiminnan keskipisteenä ovat yksityiset alueelliset sähköajoneuvojen käyttäjät, myös kaksipyöräisten. Alkuun pääroolissa olivat taustayhtiöt ja valtakunnallinen tiedotus. Toiminta ja valta on siis siirtynyt ylhäältä ruohonjuuritasolle päinvastoin kuin yleensä tapahtuu.
1970-luvulla alkanut sähköautojen tutkimustoiminta huipentui, kun vuoden 1990 lopulla valmistettiin ensimmäiset kaupalliset sähköautot. Vuoden 1991 lokakuussa järjestettiin Hämeenlinnassa ”6 sähköistä tuntia” -tapahtuma, jossa uuteen asiaan innostuneina Suomen ensimmäisen sähköautoaiheisen seminaarin lopuksi yli 140 henkilöä allekirjoitti aiepöytäkirjan sähköajoneuvoyhdistyksen perustamisesta.
Seuraavana vuonna ”6 sähköistä tuntia II” 16.9.1992 -tapahtuman yhteydessä pidettiin Sähköajoneuvoyhdistyksen SAY ry:n perustava kokous. Perustamisasiakirjan allekirjoitti 29 henkilöä.
Sähköajoneuvoyhdistyksen säännöissä todettiin yhdistyksen toiminnan tavoitteista seuraavasti:
”Yhdistyksen tarkoituksena on edistää sähköajoneuvojen yleistymistä ja täten myötävaikuttaa elinympäristön paranemiseen, levittää sähköajoneuvotietoutta, kehittää lainsäädäntöä ja osallistua kansainväliseen toimintaan.”
Sähköajoneuvoyhdistyksen hallitukseen on yhdistyksen koko historian ajan kuulunut merkittäviä vaikuttajia eri alojen huipulta. Heidän kauttaan SAY on saanut näkemystä niin tiedemaailman, ajoneuvovalmistajien kuin energialaitosten ja muun liike-elämän piiristä.
| Puheenjohtaja | ||
|---|---|---|
| Arto Haakana | Projektipäällikkö, Fortum Power and Heat Oy Elcat-sähköautot | (1992-2001) |
| Kaj Bäckström | Toimitusjohtaja, Elcat Oy | (2001- ) |
| Hallituksen jäsenet: | ||
|---|---|---|
| Jarmo Somppi | johtaja, PT-Autokeskus | (1992-1993) |
| Hannu Malkala | matkailusihteeri, Hämeenlinnan kaupunki | (1992-1995) |
| Mikko Tulenheimo | talousjohtaja, Neste Advanced Power Systems Oy | (1992-1996) |
| Pekka Partanen | markkinointijohtaja, Kainuun Sähkö Oy | (1992-1994) |
| Antti Saarialho | professori, Teknillinen korkeakoulu | (1992-2000) |
| Arto Siitonen | suunnittelija, Helsingin kaupungin liikennelaitos | (1992-1995) |
| Risto Paananen | talousjohtaja, Posti | (1993-1995) |
| Juha Anttila | dipl.ins., Helsingin kaupungin liikennelaitos | (1999-2002) |
| Markku Murros | viestintäpäällikkö, Vantaan Energia Oy | (1995-2003) |
| Jorma Piippo | toimitusjohtaja, PT-Autopalvelut Oy | (1995-2001) |
| Hannu Leikkanen | insinööri, Hämeenlinnan Energia Oy | (1995-2001) |
| Pekka Lindfors | korjaamopäällikkö, Helsingin kaupungin liikennelaitos | (1996-2001) |
| Risto Kosonen | johtaja, Sähköalan työnantajaliitto | (1996-2001) |
| Tomi Anttila | toimitusjohtaja, Oy Hydrocell Ltd. | (2000- ) |
| Vesa Peltola | kehitysinsinööri, Suomen Posti Oyj | (2001- ) |
| Kate Alhola | toimitusjohtaja, Internet Technologies Int. Ltd. | (2001-2004) |
| Olli Kuusisto | rehtori, Kaarina-Piikkiön kansalaisopisto | (2001-2004) |
| Arto Haakana | insinööri, fil. yo, A. Haakana Consulting | (2001- ) |
| Tapio Katajisto | huoltoteknikko, Tampereen kaupunki | (2002-2005 ) |
| Kauko Nygrén | johtaja, HKR-Tekniikka | (2003- ) |
| Robert Gyllenberg | laboratorioinsinööri, Åbo Akademi | (2004- ) |
| Petri Immonen | toimitusjohtaja, Electric Vehicles Finland Oy | (2004- ) |
| Jukka Järvinen | toimitusjohtaja, Oy Finnish Electric Vehicle Technologies Ltd. | (2004-) |
| Rick McArthur (2005-) |
| Muut toimihenkilöt: | Sihteerit: |
|---|---|
| Sirpa (Lehtonen) Tuomi | (1992-1993, 1995-1998) |
| Pauliina Leino | (1994) |
| Pirjo Korhonen | (1994-1995) |
| Jukka Ruuskanen | (1999-2006) |
| Taloudenhoitajat: | ||
|---|---|---|
| Mikko Tulenheimo | Fortum | 1992-1993 |
| Aarno Siljander | laskentapäällikkö, Tilastokeskus | 1993-2002 |
| Tiedottaja: | |
|---|---|
| Sirpa Tuomi | (1992-1994) |
| Olli J. Ojanen | (1994-1998) |
| Jukka Ruuskanen | (1999-2000) |
| Arto Haakana | (2001- ) |
Autokilpailut alkoivat samaan aikaan kuin autoja alettiin valmistaa, niinpä ensimmäiset sähköautokilpailut järjestettiin jo 1800-luvulla. Suomessa syntyi otollinen tilanne sähköautojen kilpailutoimintaan, kun sähköautoja alettiin valmistaa maassamme vuonna 1990.
(Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.)Vuonna 1991 järjestettiin yhteistyössä Hämeen Sähkö Oy:n ja Hämeenlinnan Energialaitoksen kanssa ensimmäiset sähköautokilpailut. Kilpailujen idea saatiin Euroopassa järjestetyistä 12 tunnin kilpailuista. Hämeenlinna oli luonteva valinta kilpailupaikkakunnaksi, sillä tuolloin Hämeenlinnassa oli meneillään mm. Kauppa- ja teollisuusministeriön osittain tukema latauspysäköintikokeilu – Hämeenlinna oli 1990-luvulla siis eräänlainen Suomen sähköautokaupunki.
Hämeenlinnan kilpailu järjestettiin kaupunkiliikenteessä tietyllä reitillä, ja osanottajilla oli 6 tuntia aikaa ajaa tai ladata sähköautoaan. Eniten kilometrejä saavuttanut auto voitti kilpailun ja sai SAY:n lahjoittaman kiertopalkinnon vuodeksi omakseen. Jo ensimmäisessä kilpailussa selvisi, että taitavat ajajat pystyivät ajamaan koko 6 tunnin ajan lataamatta.
Kilpailuja tässä muodossaan järjestettiin 5 kertaa vuosina 1991-95. Kilpailujen legendaksi muodostui Suomen Posti Oyj:n kuljettajakaksikko Petteri Lesch - Jukka-Pekka Pahkamäki, joka voitti kilpailun monta kertaa peräkkäin.
Kilpailujen ensimmäisten vuosien tulokset olivat 118 km viimeisessä kilpailussa 185 km. Kilpailut osoittivat sähköautojen ja kuljettajien merkittävää kehitystä!
1995 oltiin tultu kuitenkin pisteeseen, jossa kilpa-ajo kaupunkiliikenteen seassa ei enää tuntunut järkevältä, koska tehokkaasta valvonnasta huolimatta kilpailun pelättiin pian jo vaarantavan liikenneturvallisuutta. Ratkaisuksi ongelmaan keksittiin yhteistyö polttomoottoriautojen taloudellisuusajorallien järjestäjien kanssa. Niinpä 1996 kilpailutoiminta siirtyi uuteen paikkaan, Jyväskylään ja laajeni kaksipäiväiseksi tapahtumaksi.
(Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.)
EcoRun-kisojen lähtöpaikka sijaitsi kävelykadulla keskellä Jyväskylää. Kuvassa Postin joukkue lähdössä. (Kuva: Vesa Peltola)
(Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.)
Sähköautot pistettiin yöksi latautumaan, käytiin välillä lihapatojen äärellä ja aamulla alkoi toisen päivän osuus. (Kuva: Vesa Peltola)
(Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.)
EcoRun-kisan sähköautoluokassa kilpailtiin myös PM-mestaruudesta, kuvassa Stavanger Energin Renault Express -sähköauto. (Kuva: Vesa Peltola)
Jyväskylän suurajojen Eco-Run (1000 Lakes EcoRun) -kilpailun sähköajoneuvoluokissa kilpailusta tuli monipuolisempi. Kilpailun ensimmäisenä päivänä ajetaan taloudellisuusosa, jossa kaikki autot ajoivat saman reitin ja yön aikana autojen varaamiseen käytetty energia mitattiin. Toisena päivänä kuljettajien kyvyt taitoajo-osassa ovat ensin puntarissa ja lopuksi ajettiin vielä pituusajo, jossa ajettu matka määrää sijoituksen. Voittajaksi selvisi kokonaiskilpailun parhaiten menestynyt. Jyväskylän kilpailu hyväksytty Pohjoismaiseksi sähköautojen taloudellisuusajon mestaruuskilpailuksi. Kilpailuihin ovat kansainvälistä väriä antaneet niin Ruotsin kuin Norjankin joukkueet. SAY on tukenut kansainvälisiä osanottajia maksamalla autojen kuljetukset Helsingistä Jyväskylään.
Hämeenlinnan ”Kuusi sähköistä tuntia” 1991-95 tapahtumat olivat alku Suomessa järjestetyille sähköautoalan konferensseille ja tapahtumille.
Kuusi Sähköistä tuntia -tapahtumien yhteydessä järjestettiin seminaareja, joissa luennoi niin koti- kuin ulkomaisia alan asiantuntijoita sekä sähköauton kaupallisia käyttäjiä. Ulkomaisista luennoitsijoista mainittakoon mm. professori Gaston Maggetto (Vrije Universiteit Brussel, Belgia), M.Sc.(Eng.) Peter Van den Bossche (Vrije Universiteit Brussel, Belgia), professori Hans Kahlen (Univärsitet Kaiserslautern, Saksa) ja Gary Purcell (Epri, USA).
Ensimmäisessä ”6 sähköistä tuntia”-tapahtumassa (1990) seminaarin järjesti lähinnä Elcat-sähköautot, Hämeenlinnan kaupunki ja energialaitokset.
Toisessa ”6 sähköistä tuntia II” -tapahtuman yhteydessä pidettiin SAY:n perustava kokous. III-V sähköistä tuntia tapahtumat järjesti SAY ja vuosikokoukset järjestettiin samalla niiden yhteydessä. Joka vuosi ei järjestetty seminaaria, vaan pelkästään kilpailu.
SAY:n ehkä merkittävin voimanponnistus tällä saralla oli Nordisk Miljöbil 99 -konferenssin (NMB 1999) järjestäminen Helsingissä 8.-9.9.1999. NMB 1999 käsitti paitsi sähköautot myös muita vaihtoehtoenergia-ajoneuvoja kuten maa- ja biokaasuajoneuvot. Näitä ajoneuvoja oli nähtävillä ja koeajettavana näyttelyalueella. NMB 1999 -konferenssiin otti osaa 85 vierasta yhteensä kahdeksasta maasta. Ympäristöministeri Satu Hassi alusti yhtenä pääluennoitsijoista - ja tietenkin kokeili myös Elcat-sähköautoa ride & drive -alueella!
(Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.)
Nordisk Miljöbil 1999 Seminar
Kansainvälinen toiminta jatkui seuraavana vuonna. Euroopan kuuden postin yhteinen sähköauton käytön demonstraatioprojekti (Electric Vehicles in Postal Services, EVD-POST) huipentui päättöseminaariin Turussa. SAY osallistui EVD-POST Seminar 2000 (29. - 30.6.2000) -tapahtuman koordinointiin. Seminaariin osallistui viitisenkymmentä vierasta aina Brasiliaa myöten. Pääosa osallistujista oli eri maiden posteista, mutta mukana oli myös puhtaamman kaupunkiliikenteen edistämiseksi työskenteleviä asiantuntijoita Suomesta ja ulkomailta (Belgia, Ranska). EVD-POST Seminar 2000 -tapahtuma on tiettävästi tuorein Suomessa järjestetty vaihtoehtoenergia-ajoneuvoja käsitellyt seminaari.
(Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.)
EVD-POST Seminar 2000 -tapahtuma kokosi Turkuun asiantuntijoita ja sähköautojen käyttäjiä.
Esitteen kansi: Risto Pentikäinen
Sähköajoneuvoyhdistyksen sääntöjen (4 §) mukaan "hallitus voi myöntää kunniajäsenyyden hyvin ansioituneelle henkilölle". Kunniajäsenyys vapauttaa jäsenmaksusta eikä kunniajäsenyyden edellytyksenä ole yhdistyksen jäsenyys.
Tähän mennessä SAY:n kunniajäsenyyden on saanut projektipäällikkö Matti "Masa" Meri (1947-2002). Matin työ Suomen Posti Oyj:n sähköauto-ohjelman toteuttamiseksi vaikutti samalla olennaisesti mahdollisuuksiin aloittaa kotimaisen Elcat-sähköauton valmistus. Voidaankin sanoa, että ilman Matin työtä ja innostusta sähköauton käyttö Suomessa tuskin olisi koskaan noussut kaupallisesti merkittäväksi.
Matti Meri oli lisäksi mukana sähköajoneuvojen kilpailutoiminnassa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Jälkimmäisestä esimerkkinä oli kuuden Euroopan postin yhteinen demonstraatioprojekti Electric Vehicles in Postal Operations (EVD-POST), jonka alkuunpanijoista Matti oli yksi keskeisimpiä.
"Masa" oli myös SAY:n perustajajäsen ja edisti aktiivisesti SAY:n toimintaa mm. aloitteiden laatimiseen osallistumalla.
SAY:n ensimmäinen jäsenmatka suuntautui Tuhkolmaan 22-24.11.1993, jossa tutustuttiin MFO:n Stochkolms Energin Catella Generiksen (akkutestaus- ja kehityslaboratorio) ja SEFOKSEN (Ruotsin sähköajoneuvoyhdistyksen) toimintaan. Matkalle osallistui 12 SAY:n jäsentä.
SAY:n toinen jäsenmatka tehtiin Nordisk Miljöbil -Konferenssiin Oslon Stavangeriin
(Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.)
Sähköajoneuvoyhdistyksen toinen jäsenmatka Stavangeriin. Kuvassa vasemmalta Arto Haakana, Pekka Kaakinen, Jyrki Ritvala, Matti Meri sekä Tomi Anttila (oik.).
Tuorein ja suurta suosiota saavuttanut toimintamuoto on jäsenillat, joita on järjestetty vuoden 2004 aikana jo kolme. SAY:n ensimmäinen jäsenilta järjestettiin Helsingissä 3.2.2004. Paikalla oli 24 jäsentä. Illan päätarkoitus oli tarkastella eri vaihtoehtoenergiatekniikkoja ja tämän pohjalta luoda SAY:n näkemys tulevaisuuden auton voimanlähteestä. Keskustelun vilkkauden takia päästiinkin hyvin käsittelemään polttokennon kehitysnäkymiä, mutta kehityspolun hahmottaminen jäi seuraavaan jäseniltaan. Keskustelua jatkettiin toisessa jäsenillassa 27.4.2004 käsittelemällä muita energiavaihtoehtoja ja vertailemalla muita vaihtoehtoenergia-ajoneuvoja akkukäyttöisiin sähköautoihin.
Kolmas jäsenilta järjestettiin vuosikokouksen yhteydessä 13.9.2004. Tällöin tutustuttiin Toyota Prius -hybridiautoon sekä kuultiin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin (Helsingin kaupunki) esitelmä "Kaupungin tavoitteet ja toimintapolitiikka liikenteen päästöjen vähentämisessä".
(Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.)
Opastusta vuosikokoukseen
(Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.)
Priusin tekniikka kiinnosti
Vuonna 2005 järjestettiin kaksi jäseniltaa. Kevään jäsenillassa HKR-tekniikan tiloissa oli paikalla myös Vety-yhdistyksen ja Kevytkulkuneuvojen ystävät r.y. edustajia. Päätteeksi oli mahdollisuus kokeilla EVF:n sähkömikroautoja ja esiteltiin Hydrocellin polttokennoskootteria ynnä muita vempaimia. Syksyn jäsenillassa Helsingin bussiliikenteen varikolla taas kuultiin sähköautojen käyttökokemuksia ja oli mahdollisuus kokeilla Segway-menopeliä.
Kevään 2006 jäsenillassa taas keskusteltiin biopolttoaineista:
Biopolttoaineet ympäristöjärjestön näkökulmasta. Ruotsin onnistunut satsaus biopolttoaineisiin.
Esitelmöitsijä: Per Ribbing ”Det Naturliga Steget” Ruotsista
Ruotsissa on jo toteutettu se, mitä Suomessa vielä ihmetellään ja josta vasta puhumme.
Trooppinen puutarha on sopiva ympäristö biopolttoaineet-aiheelle, sillä tropiikistahan suurin osa etanolista tulee. Tuhotaanko nyt Gardenian tapaista luontoa, kun etanolin tuotantoa varten rajusti laajennetaan sokeriviljelyksiä?
Syntyykö biopolttoaineiden ainoa hyöty korkeasti verotettujen polttoaineiden verokikkailusta?
Tehdäänkö nyt maataloustukipolitiikkaa vai ympäristötekoja!
Onko viisaampaa polttaa biomassa sähköksi, lämmittää talot syntyvällä sähköllä ja käyttää säästynyt lämmitykevytöljy dieselmoottoreissa, vai tislata biomassasta etanolia bensan sekaan.
Kioto tai ei, öljyä, kaasua ja hiiltä louhitaan ja pumpataan maan uumenista koko ajan enemmän. Taulukko aiheesta
Auttaako päästökauppa muita kuin osakkeenomistajia?
Entä, jos suositaankin sähköautoja!
(Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.)
SAY osallistui "Sähköautoilu 1800-luvulta 2000-luvulle" näyttelyn toteuttamiseen. Näyttely oli aluksi "6 Sähköistä Tuntia" -tapahtuman yhteydessä, josta se siirtyi Helsinkiin Tekniikan Museoon ja edelleen Kangasalle automuseo Mobiliaan.
Lisäksi SAY:llä on ollut pienimuotoisia sähköajoneuvonäyttelyjä Käpylän kyläjuhlilla (Helsinki 2002) ja Maailma Kylässä -festivaaleilla (Helsinki 2003). SAY:n paikallisyhdistykset ovat esitelleet sähköajoneuvoja kaksi kertaa Tampereella vapaa-ajan messujen yhteydessä.
SAY on alusta lähtien pyrkinyt edistämään sähköajoneuvojen käyttöä vaikuttamalla sähköautoa koskevaan lainsäädäntöön ja muihin säädöksiin. SAY on laatinut aloitteen Ympäristöministeriölle ja Valtiovarainministeriölle käyttövoimaveron (ent. dieselvero) ja käyttömaksun poistamiseksi sähköautoilta. SAY on myös esittänyt Valtiovarainministeriölle, että ajoneuvon ikään perustuvaa ympäristöveroa ei tulisi soveltaa sähköautoihin, joiden päästöominaisuudet eivät muutu ajoneuvon ikääntyessä vaan voivat jopa parantua, jos sähköntuotantorakenne muuttuu ympäristöä säästävämmäksi.
SAY on julkaissut alusta lähtien jäsentiedotetta, jonka artikkeleja ovat kirjoittaneet enimmäkseen yhdistyksen jäsenet. Jäsentiedotteessa kerrottu alan ajankohtaisista tapahtumista, kehitysnäkymistä sekä sähköajoneuvotekniikasta yleistajuisesti. Jäsentiedotetta on julkaistu muutaman kerran vuodessa.
Lisäksi yhden "6 sähköistä tuntia" -seminaarin materiaali julkaistiin nelivärisenä niteenä.
SAY:llä on ollut sekä pohjoismaista että Euroopan laajuista yhteistyötä. Yhdistys on ollut mukana pohjoismaisessa Nordisk Miljöbil -toimikunnassa, joka kokoontui 1990-luvulla vuoron perään eri maissa. SAY on myös tehnyt yhteistyötä mm. Ruotsin Sähkö- ja hybridiajoneuvoyhdistyksen Sweva:n kanssa. Lisäksi SAY on ollut aiemmin AVERE:n (European Electric Road Vehicle Association) jäsenenä.
Sähköajoneuvoyhdistyksen toimintaympäristö on vuosien saatossa muuttunut paitsi jäsenistön taustan (yrityksistä yksityisiin jäseniin) myös sähköajoneuvojen tekniikan kirjon puolesta. Yhdistyksen perustamisen aikoihin polttokenno- ja hybridiauto olivat lähinnä marginaalinen, tutkimus- ja kehitystyöhön liittyvä osa vaihtoehtoenergiaa hyödyntävää ajoneuvotekniikkaa, kun taas tulevaisuuden ajoneuvon voimanlähteenä pidettiin varsin yksimielisesti akkua.
Vuosituhannen taitteen jälkeen polttokenno ja hybridi ovat kuitenkin vallanneet huomiota akkukäyttöisiltä autoilta, vaikka ns. vetytalouteen siirtymisen mittavat teknis-taloudelliset ongelmat vielä uupuvat ratkaisusta. Viime vuosina akkukäyttöisten ajoneuvojen kehityksessä pääpaino on ollut kevyissä ajoneuvoissa, mutta tuorein tieto litiumakkujen kehityksestä on antanut viitteitä ajoakustojen mahdollisuuksista edelleen myös autokokoluokassa. Elämme siis mielenkiintoisia aikoja!
Sähköajoneuvoyhdistys haluaa edistää kaikentyyppisten sähkökäyttöisten tai -avusteisten ajoneuvojen yleistymistä Suomessa. SAY:n tavoitteena on visionsa mukaisesti tulla maamme "arvovaltaisimmaksi tahoksi sähköajoneuvoja koskevassa keskustelussa ja toiminnassa". Tämä on resursseiltaan rajalliselle yhdistykselle vaativa tavoite, sillä se edellyttää onnistumista taustaltaan erilaisen ja asiasta innostuneen jäsenistön (käyttäjät, tutkijat, suunnittelijat, tavarantoimittajat jne.) kokoamisessa ja aktivoimisessa mukaan toimintaan. SAY ei pyri ensisijaisesti olemaan tiedon tuottaja vaan enemmänkin tiedonkerääjä ja erityisesti sähköajoneuvoasioiden parissa toimivien tahojen yhteen linkittäjä.
Harrastajien ja sähköajoneuvokirjon kasvun myötä SAY:n alkuperäinen tunnuslause "Sähköautoilun asialla" ei enää kuvaakaan riittävän hyvin nykyistä toimintaa. Ns. perinteisen jäsenistön lisäksi mukaan on tullut uusi, mielenkiintoinen ryhmä: ajopelejään itse suunnittelevat ja rakentavat harrastajat, joiden määrä on kasvussa.
Niinpä etusivulla näkyvä uusi tunnuslause kuvaa yhä paremmin yhdistyksen tavoitetta – "Pyörät pyörimään sähköllä"!!