Sähköajoneuvoyhdistys SAY r.y.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

1. Miksi sähköajoneuvojen käyttöä kannattaa lisätä?

2. Mitkä ovat sähköajoneuvojen heikkoudet?

Sähköautot ovat pienien valmistussarjojen ja huonon jälleenmyyntiarvon vuoksi kalliita. Lyijy- tai nikkeli-kadmiumakkukäyttöisten autojen toimintamatka on melko vaatimaton, varsinkin verrattuna polttomoottoriautoon. Joissakin akkutyypeissä on myös havaittu laatuongelmia. Varaosien toimitusaika voi olla pitkä varsinkin, jos kyseessä ei ole suositusta polttomoottoriautosta muuntamalla tehty sähköauto (tällöin esim. korinosien saatavuudessa voi helposti tulla ongelmia).

3. Miten sähköajoneuvoja kohdellaan lainsäädännössä?

Useimmissa EU-maissa sähköauton hankkimiselle ja käytölle ei myönnetä erityisiä taloudellisia tukia tai muita etuuksia. Poikkeuksiakin Euroopassa on: Esimerkiksi Norjassa ( Oslon keskustassa )ja Englannissa sähköauton käyttäjä on vapautettu tietulleista ja pysäköintimaksuista. Englannissa sähköauton hankkiva yritys saa vähentää verotuksessa hankintahinnan täysimääräisesti ensimmäisen vuoden aikana.

4. Onko sähköauton lataus ja käyttö turvallista?

5. Missä muualla sähköajoneuvon voi ladata kuin kotona?

Nykyään ei juuri missään, sillä julkisia latauspaikkaverkostoja ei ole Suomessa tiettävästi käytössä; toki välilataukseen sopivia pistokkeita muuten on olemassa, vaikkapa lohkolämmittimien pistorasiat. Latauspaikkakokeilujen yhteydessä tehtyjen tutkimusten mukaan noin 90 % latauksista tehdään kotosalla - julkiset latauspaikat ovat siis olleet hetkellinen mutta sitäkin tärkeämpi lisäapu. Eräillä kaupungeilla ja yrityksillä on ollut kokeiluluonteisesti tarjolla ilmaisia latauspaikkoja sähköajoneuvoille, esimerkkeinä Hämeenlinna 1990-luvun puolivälissä sekä Turku 2000-luvun taitteessa. Latauspaikaksi soveltuu maadoitettu 230 V / 16 A pistoke, joten kattavan latausverkon rakentaminen olisi helppoa ja halpaa, jos sellainen päätettäisiin toteuttaa.

6. Miten kallista sähköautolla ajaminen on?

Sähköautolle on tyypillistä vastaavaan polttomoottoriautoon verrattuna suuret kiinteät kustannukset ja pienet muuttuvat kustannukset (energia, huolto- ja korjaus). Karkeasti arvioiden sähköauton hankintahinta ajoakustoineen on noin kaksinkertainen polttomoottoriautoon verrattuna. Huolto ja korjaus on yleensä halvempaa, koska sähkömoottori on pitkäikäinen ja sen huoltotarve on varsin vähäinen. Kaupunkiajon energiakustannukset alenevat nykyhinnoilla noin neljännekseen (10 l/100 km, 25 kWh/100 km); lisäksi kylminä vuodenaikoina tulee bensiinilämmittimen osuus (n. 0,5 l/h).

7. Miten kauan yksi ajoakusto kestää?

Akuston elinikä mitataan lataus-purkaus -sykleinä. Elinikä riippuu akkutyypistä, käyttötavasta ja akustoyksilön laadusta. Nykyisin kaupallisesti on saatavilla lähinnä lyijy- ja nikkeli-kadmiumakustoja. Lyijyakustot kestävät päivittäisessä normaalikäytössä 2-3 vuotta ja nikkeli-kadmiumakustot 4-5 vuotta. Useimmat akut eivät siedä kovin hyvin syväpurkauksia (tyhjäksi ajamista), joten yllä mainitut arviot voivat vaihdella käyttötavan mukaan suuntaan tai toiseen. Nikkeli-metallihydridi- ja litiumakkujen eliniän arvioidaan olevan suurempi, mutta näitä akkuja ei toistaiseksi (juuri) ole markkinoilla.

8. Miten sähköautolla pärjää muun liikenteen rytmissä ja miten pitkälle sillä pääsee yhdellä latauksella?

Nykysähköauton huippunopeus ja kiihtyvyys riittää kaupunkiajossa erinomaisesti ja maantieajossa kohtuullisesti, jos yli 80...90 km/h nopeuksia ei tarvitse käyttää. Sähkömoottorin vääntömomenttikäyrä on tasainen heti nollakierroksilta lähtien, joten sähköauto saattaa aluksi kiihtyä jopa paremmin kuin polttomoottoriauto. Hyvä vääntömomentti tekee sähköautosta muutenkin miellyttävän juuri kaupunkiliikenteessä, jossa pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä on paljon.

Sähköautojen toimintasäde riippuu automallista ja vaihtelee kaupunkiajossa 50 ja 100 km välillä, jos autossa on lyijy- tai nikkeli-kadmiumakut. Litiumakuilla toimintamatka on 3-4-kertainen. Toimintamatkan pituus riippuu akuston koon (energiasisällön) lisäksi olosuhteista, akuston kunnosta ja varsinkin ajotavasta. Sähköauton taloudellinen ajotapa eroaa bensiini- ja dieselmoottorisesta autosta: sähkömoottori on taloudellisimmillaan vasta korkeilla kierroksilla, seikka, jota kaikki sähköauton kuljettajat eivät aina muista.

Yksityiskäytössä sähköauto voi toimintamatkansa puolesta soveltua kaupunkiliikenteen ykkösautoksi ja ammattikäytössä esim. tavaraliikenteeseen, jossa päivittäinen reittipituus ei kovin paljon vaihtele. Polttoaineen loppumiseen verrattuna akuston tyhjenemisessä on yksi hyvä puoli: se ei tapahdu yhtäkkiä vaan vähitellen hiipumalla, joten sähköautolla harvoin jää akun tyhjenemisen takia liikenteen tukkeeksi keskelle risteystä.

9. Kauanko sähköauton lataus kestää?

Jos ajoakusto on tyhjä, lataus kestää automallin mukaan 8-12 tuntia. Tunnin latauksella (230 V / 16 A) saadaan tyypillisesti 10-20 km lisää toimintamatkaa.

10. Kuinka ympäristöä säästävä sähköauto todellisuudessa on, kun otetaan sähköntuotannon ja akkuvalmistuksen päästöt huomioon?

Sähköajoneuvon päästöt riippuvat sähköntuotannon päästöistä. Vesivoimalla niitä ei synny lainkaan ja hiilivoimalla CO₂-päästöt voivat olla jopa suuremmat kuin polttomoottoriautolla, lukuun ottamatta häkä- ja hiilivetypäästöjä, joita optimiin säädetty polttoprosessi ei käytännössä tuota. Ydinvoiman päästöjä on vaikea saattaa yhteismitalliseksi polttomoottoriauton päästöjen kanssa.

11. Onko polttokennoauto jo syrjäyttänyt akkukäyttöiset autot?

Polttokennoauto (yksi, "voimalaitoksen" mukanaan kuljettava sähköajoneuvotyyppi sinänsä) näyttäisi tarjoavan autoilijalle likimain samat käyttöominaisuudet kuin polttomoottoriauto, minkä vuoksi se on viime vuosina tullut yhä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi korvaamaan polttomoottoriautoa tulevaisuudessa. Lähes kaikilla suurilla autotehtailla onkin meneillään vähintään prototyyppiasteella olevia polttokennokokeiluja.

Polttokennoauton yleistymisen tiellä on kuitenkin vielä kaksi pääestettä: polttokenno itse ja vedyn jakelu. Polttokennoon tarvitaan vielä mm. platinaa, mikä tekee siitä toistaiseksi sietämättömän kalliin tuotantoon. Vedyn jakelu puolestaan on sähkönjakeluun verrattuna hankalaa, kallista ja vaarallisempaa. Lisäksi ehdolla on neljä teknologiaa (kaasu, neste, hydridi ja reformointi esim. metanolista), jotka kaikki tuskin voivat tulla vallitseviksi tekniikoiksi.

Polttokennoauto yleistynee näillä näkymin aikaisintaan 10-20 vuoden päästä, mutta litiumakku saattaa vielä yllättää, ei vähiten siksi, että nykyisten polttokennoautojen toimintamatka vielä ole kovin huikea vetysäiliöiden tilavaatimusongelmien takia (esim. Mercedes-Benz A-Class "F-Cell": n. 150 km).

Kuorma- ja linja-autoissa vetysäiliön koko ei ole yhtä suuri ongelma ja periaatteessa autokäyttöön sopivimman PEM-tyyppisen polttokennovoimalaitteen kokoa voi kasvattaa raskaisiin ajoneuvoihin, kuten kaupunkibussit, tarvittavaan 250-300 kW tasolle. Polttokennon teho on kuitenkin verrannollinen kennopinta-alaan, joten tehon kasvattaminen suurentaa laitteen kokoa enemmän kuin mäntämoottoreilla, joissa teho on verrannollinen sylinteritilavuuteen. Jos siis tehdään 250 kW tehoinen polttokenno, on se periaatteessa viisi kertaa suurempi ja painavampi kuin 50 kW kenno, mutta 250 kW dieselmoottori on vain noin kolme kertaa suurempi kuin 50 kW moottori.

Toisaalta raskaissa ajoneuvoissa voimalaitteen paino ei ole kokonaispainoa ajatellen yhtä kriittinen kuin henkilöautoissa, ja varustamalla auto jollain huipputehoa kompensoivalla energiavarastolla, kuten superkondensaattoreilla, voidaan polttokennon huipputehon tarvetta leikata.

Laivoihin polttokennoja kehitetään varsin aktiivisesti. Ne soveltuisivat varsin hyvin esim. nykyaikaisten risteilyalusten sähköntuotantoon, koska kaapeloinnin tarve vähenisi, jos sähkön tuotanto hajautuisi lähemmäs kulutuskohteita. Islannissa on tarkoitus ottaa koekäyttöön polttokennokäyttöinen kalastusalusprototyyppi vuonna 2006. Tässä kokoluokassa kennot olisivat todennäköisesti ns. kiinteäoksidipolttokennoja (SOFC), joille polttoaineeksi käy vedyn ohella myös maakaasu, joka kennon korkean toimintalämpötilan myötä hajoaa kennossa vedyksi ja hiilidioksidiksi.

12. Mistä sähköajoneuvoja voi hankkia?

13. Ulkomaisia UKK-palstoja (tietojen oikeellisuus on ko. palstan ylläpitäjän vastuulla):